*En yleensä puhu blogissani muien asioista, mutta tämä aihe menee liian
lähelle, joten koen, että minun on pakko ottaa tähän aiheeseen kantaa
jollakin tavalla.*
Vastaan tässä Jonna Purojärven (Piraattinuoret ry:n puheenjohtaja)
kirjoitukseen [Kontula ja häpeän ruoska](https://archive.is/izTkT).
En ole seurannut tätä asiaa kovin paljon ja olen lukenut ainoastaan
aiemmin linkitetyn artikkelin, Facebook-postauksen (alla) ja YLEn
artikkelin [Anna Kontula paljasti Facebook-uhkailijoiden nimet – "Kansalaisrohkeaa toimintaa", sanoo rikosoikeuden professori](https://archive.is/75KhL).
(Selkeämmin luettava versio (kaikki yhdessä tiedostossa) löytyy
klikkaamalla "Mikaela/freenode-harassment" tekstin alla olevan viivan
alapuolelta löytyvää `http://sprunge.us/` -alkuista linkkiä) ja lisää
ongelmistani löytyy [tämän sivun linkkilistasta](https://mikaela.info/about#life).*
Minulle on sanottu, että tämä on eri asia, koska kyseessä on julkinen
henkilö ja koska tämä on alunperin lähtenyt liikkeelle muokatuista
otsikoista, mutta olen erimieltä. Ketä tahansa voisi väittää julkiseksi
henkilöksi vain siksi, että FB-seinän asetukset sallivat julkisen katselun
tai henkilö on aktiivinen jossakin sosiaalisessa mediassa tai IRCssä.
Muokattu uutisotsikko taas ei minusta poikkea kovin suuresti valheista,
joista "tavallisista" ihmisistä levitellään jatkuvasti.
YLEn artikkelissa taas sanotaan seuraavasti:
> Nuotion mukaan Facebookissa olleita uhkauksia pitäisi nykyistä useammin
puida julkisesti. Parhaimmillaan julkisuus voisi vähentää vihapuhetta.
Erityisen tärkeää olisi se, että Facebookin sivustaseuraajat
tuomitsisivat vihapuheen äänekkäästi.
Juuri tähän minunkin häirinnän julkaiseminen perustuu, kukaan ei välittänyt
tehdä mitään ennen kuin tein asiasta julkisen. Nettipoliisi taas löysi
tiensä kyseiseen verkkoon puolivuotta myöhemmin ja oli sitä mieltä, että
jos mitään ei ole puoleen vuoteen tapahtunut koko asian voi ajatella
unohtuneen.
Mittakaavastakin on puhuttu, kummalla on asiassa enemmän valtaa? Minulla
oli tapana ajatella, etten voi puuttua hallitsemillani kanavillani
mitekään satuttamiseeni tai minua kohtaan hyökkäämiseen, koska mikäli
tekisin niin, olisin "kykenemätön sietämään kritiikkiä" tai
"väärinkäyttäisin valtuuksiani". Edellisellä kerralla kun tätä tapahtui,
julkaisin blogissani uuden käytännön [kanava-operaattoria vastaan hyökkääminen on yhtä paha asia, kuin tavallista käyttäjää vastaan hyökkääminen.](https://mikaela.info/english/2015/06/11/trying-to-be-better-op.html)
On myös sanottu tämän julkisen kohtaamisen vähentävän "uskottavuutta".
Vastaukseni tähän taas on, ettei minulla ole uskoa itseäni kohtaan ja
mikäli häirintään puuttuminen vaatii "uskottavuuden vähentämisen", se on
hyvin pieni hinta.
Puhuakseni taas kiusaamisesta ala-asteella, siihen tuli tauko vasta
isän uhattua ottaa yhteyttä poliisiin. Olin jo silloin niin rikki, etten
halunnut poliisin puutuvan asiaan, koska pelkäsin poliisin sanovan, ettei
mitään oikeaa kiusaamista ole koskaan ollutkaan ja kyseessä on aivan
oma vikani, etten ymmärrä leikkiä/kannustusta/mitälie. Tämä siis on
vastaukseni "eikö ole parempi keskustella rakentavassa hengessä, kuin
joutua julkisesti arvosteltavaksi". Tämä ei ollut mahdollista kiusaajien
kanssa ja verkkohäiriköihin IRCssä vastaukset tuntuvat olevan [umode +g](https://mikaela.info/english/2015/04/02/umodeg.html), [umode +g osa 2](https://mikaela.info/english/2015/05/10/umodeg2.html) ja [/filter](https://mikaela.info/english/2015/05/31/weechat-filter.html).
